Vuosi 2020 oli tarkasti suunniteltu. Tarkoituksena oli toteuttaa jos jonkinmoisia kehitystä, uusista aktiviteeteista verkkokauppaan. Millainen vuosi 2020 sitten oli? No siihen mahtui kuokkavieras, pöllöjuttu ja litra tolkulla desinfiointiainetta! Ja paljon muuta.
Elina tuli kylään
Kutsumaton vieras tuli kylään Sarvikotaan helmikuun alussa. Silloin voimakas Elina-myrsky repäisi kodan seinän rikki. Kyllä jäi muutamat sydämen lyönnit välistä, kun havaitsin kotakankaan repeytyneen. Näky oli lohduton. Olihan kotakankaalla jo ikää, mutta hyvin oli kaikki puuskat ja puhurit kestänyt aiemmin.
Onni onnettomuudessa oli, että helmikuu ja maaliskuu olivat lämpimiä ja pitkän aikaa maa oli sula. Vanhan kotakankaan poisotto onnistui kokonaan.
Kaikki muut tehtävät saivat odottaa, nyt keskityttiin laittamaan kota kuntoon. Helppoa ei ollut löytää kotakankaan ompelijaa. Vanhan kotakankaan tekijä ei enää jaksanut uutta tehdä, muisti liian selvästi millainen homma kodan teko oli viimeksi ollut. Mutta onneksi sain vinkin, kuka voisi uuden kodan tehdä.
Kodan tekijä löytyi Karigasniemeltä, jossa revontulien loimutessa kota alkoi muodostua pienessä ompelimossa. Oli jos jonkinlaista mittaa, mitä piti mitata ja silti jännitti, tulisiko kodasta oikean kokoinen.
Hetkessä kota ei syntynyt. Sillä välin, kun kangasta odotettiin, vanha kotakangas saatiin pois (ei muuten ihan hetkessä käynyt sekään). Päivitimme kotaa muutenkin. Pöydät hiottiin, polttokuviot vahvistettiin uudelleen, ja käsiteltiin uudestaan. Työ oli hidasta ja työlästä, mutta pikkuhiljaa pöydät valmistuivat. Kotaa kiertävät penkit verhoiltiin uudestaan. Iso kiitos Lauralle suuresta avusta! Verhoilukankaasta teetettiin myös uudet tyynyt yhteistyössä Uniikkitehtaan kanssa.
Kun kota valmistui Karigasniemellä, se oli niin suuri ja painava, ettei Matkahuolto huolinut sitä mukaansa. Pitkiltä tuntuvien päivien päästä kota vihdoin saapui meille.
Korona oli samoihin aikoihin rantautunut Suomeen, joka aiheutti kaikkien tapahtumien perumisen. Aikaa siis kodan kunnostukselle ja päivittämiselle oli ihan kivasti. Hetkessä ei kota kuitenkaan noussut.
Huhtikuun takatalvet
Kevättulvaa ei tänä keväänä ollut lainkaan. Ja kun lumihuippukin saavutettiin huhti-toukokuussa niin se yhtälönä tarjoili mitä mahtavimmat kelit takatalvimelomiseen. Kevätaurinko lämmitti, mutta yön aikana satanut lumi ei aamulla ollut vielä sulanut vaan jopa suppailu onnistui hiljaa virtaavassa joessa lumisessa maisemassa. Siis vautsi! Tulikin tavaksi joka aamu kurkata ikkunasta oliko lunta tullut yöllä ja jos oli, niin jollain menopelillä lähdin nauttimaan joelle melonnasta.
Korona ja Vastaisku mökkihöperyydelle päivät
Kun Uusimaa suljettiin muulta maalta, huomasimme että monien perheiden elämä tarvitsi piristystä. Lumeton lämmin talvi tiesi kevättä ilman tulvia, eli Mustijoki oli nopeasti melontakunnossa. Aloitimme ”Vastaisku mökkihöperyydelle” päivät, jolloin kanootteja, sup-lautoja ja joenrantalaavua sai vuokrata omaan käyttöön. Tulilla kävinkin virkistäytymässä perheitä, ystävät tapasivat toisiaan ja vietettiinpä siellä yhdet häätkin!
Oli hieno nähdä miten ihmiset nauttivat olla pois kotoa ja tehdä yhdessä asioita turvallisesti.
Desinfiointiainetta kului, kun pesimme kanootteja, meloja, oven ripoja. Käsidesiä oli saatavilla siellä täällä. Kierrätimme melontaliivejä niin, että samana päivänä liivi ei ollut ollut kuin kerran käytössä.
Jokamiesmelontaretket
Kesäkuussa perinteiset Jokamiesmelontaretket pyörähtivät kunnolla käyntiin. Toukokuussa oli vielä yli 10 henkilön ryhmät kiellettyjä, mutta kesäkuussa kielto poistui. Kun 100% kaikki yritysryhmät olivat peruneet tapahtumansa, niin ennen Juhannusta järjestimme enemmän ”jokkarimelontoja” kuin koskaan aiemmin. Kesän aikana Jokamiesmelontoja järjestettiin yli 50! Kiitos kaikille kesän melojille. Se oli kaoottisessa koronavuodessa Elämyksen Taialle hyvin tärkeää.
Viime kesänä meillä myös allekirjoittaneen lisäksi Miika- opas veti Jokamiesmelontoja.
Syksy
Syksyllä kauhun vallassa seurasimme koronakehitystä ja kuuntelimme Sanna Marinin uusia rajoituksia. Osa syksynkin asiakkaista peruutti tapahtumansa koronan takia, mutta koska painetta varmasti monessa työpaikassa oli kivalle yhdessä olemiselle, luontoretkiä, GPS-aaarremysteerejä, melontaretkiä järjestettiin vielä marraskuussa. Suurin osa ryhmistä oli hyvin pieniä, mutta sitäkin iloisempia ja huomasi selvästi, että olivat löytäneet yhdessäolon aarteen. Tarkkana oltiin tietysti hygienian kanssa ja käsidesit kulkivat oppailla repuissa, kahvit keitettiin maskit päällä. Jokaisesta tapahtumasta olimme kiitollisia.
Kokemuksia ja taitoja kartutettiin taas Ilkka Seikun eräperinnekurssilla Suomen luonto- ja ohjelmapalveluyrittäjien kanssa. Muutoinkin villiyrttien keruut, uudet reseptit muovautuivat keittiössä. Pettua kiskottiin männystä, sienet, marjat ja yritit säilöttiin visusti talteen.
Verkkokauppa
Marraskuussa alkoi verkkokaupan rakentaminen. Ihan helppoa se ei ollut tällaiselle digitumpelolle, mutta iso kiitos verkkokaupan tuelle, joka auttoi tumpeloa. Marraskuun puolen välin tienoilla saimme verkkokaupan auki ja esimerkiksi Jokamiesmelontaretken lahjakortit helposti ostettaviksi vaikka jouluaattona pukin konttiin.
Verkkokaupan kautta pääsee myös ilmoittautumaan Jokamiesmelontaretkille ensi melontakautena. Tutustu verkkokauppaan tätä linkkiä klikkaamalla
Tammikuussa 2020 perustettu HelsinkiNorth matkailuyhdistys muovautui pikkuhiljaa vuoden aikana. Hallituksen jäsenenä on ollut ilo seurata ja olla osana sen sen syntyä. Kurkkaa yhdistyksen sivuille ja tule ihmeessä jäseneksi!
Suomen luonto- ja ohjelmapalveluyrittäjät ry eli tuttavallisesti SULO, on ollut 12 vuotta lähellä sydäntäni. Nyt kahden puheenjohtajavuoden jälkeen oli aika antaa puheenjohtajan nuija seuraavalle. Homma jatkuu edelleen hallituksen riveissä.
Hopeareunukset
Jos vähän siristää silmiä, ikävästäkin pilvestä löytyy hopeareunukset. Koronallakin. Mielestäni, etenkin keväällä, ihmiset löysivät monilta kadonneen yhteenkuuluvuuden tunteen, auttamisen halun ja niin muuten luonnonkin 🙂
Olen myös ylpeä siitä, että Elämyksen Taika ei jäänyt koronaa surkuttelemaan, vaan otti härkää sarvista ja selätti sen!
Täyttä häkää siis painettiin hommia koko vuosi. Loppuvuodesta alkanut koulutus piristää mieltä ja saa aikaan ihania uusia suunnitelmia. Nyt on siihen aikaa sillä, Sarvikota on talvilevolla huhtikuun lopulle saakka.
Lukaise Mäntsälän uutisten tekemä artikkeli tästä
Loppuun vielä aika pöllö juttu
Loppuun vielä kevennykseksi aika pöllö juttu: Keväällä alkoi kuulua ihmeellistä rapinaa talon sisältä. Ensin ajattelin, että olisiko orava tekemässä pesää jonnekin räystäänkoloon. Kun yön pimeinä tunteina kuuntelin rapinaa, niin en voinut olla huomaamatta, että rapina alkoi aina silloin kun ulkoa kuului lehtopöllön huhuilua. Muutaman päivän päästä tyttäreni kanssa paikannettiin rapina hormiin. Aamulla soitin palokuntaan, joka ohjasi soittamaan 112-numeroon.
Tuntuipa hassulta soittaa hätänumeroon rapinan takia. Sieltä kuitenkin rauhoilteltiin, että hätänumero on myös eläimen hätää varten. Epäilin nimittäin vahvasti, että hormissa oli lehtopöllö.
Pian pihaan kurvasi paloauto ja viisi palomiestä. Tunnin selvitystyön aikana äännähdystäkään ei hormista kuulunut eikä muuten mitään siellä näkynytkään. Aloin olla jo epätoivoinen pöllön puolesta. Kunnes pöllöstä saatiin havainto ja se varovasti vedettiin puuhellan huoltoluukusta ulos.
Lehtopöllö oli aivan musta ja surkea ja aivan hiiren hiljaa. Raukka aivan paniikissa tilanteesta. Pöllö vietiin Korkeasaaren eläin tarhaan, jossa se tarkastettiin, pestiin useaan kertaan ja päästettiin sitten häkkiin harjoittelemaan lentoa ja metsästystä. Kun se oli vahvistunut tarpeeksi, kävimme perheen kanssa hakemassa se takaisin kotikulmille ja päästimme sen puolisonsa luokse.
Sillä aikaa kun pöllö oli Korkeasaaressa, hormi verkotettiin ja pöllöpariskunnalle tehtiin pönttö.
Tämä pöllö juttu pääsi paikallislehteen, se oli Korkeasaaren videoiden tähtiesiintyjä ja Aamulypsyn Jaajokin oli löytänyt jutun ja kertoi sen paikallisuutiskatsauksessa. Aika omintakeiseen tyyliin, liioiteltuna ja asiavirheitä vilahdellen, mutta kyllä tarinan siitä tunnisti 😊
Jaajon versio pöllöstä tarinasta 😀
Kuvia ja videoita lehtopöllön pesusta Korkeasaaressa
Toivomme kaikille iloa, onnea ja elämyksiä vuodelle 2021!
