Ehkä ne jotka minut ovat nähneet pyörimässä kotaemäntänä tai opastushommissa, tietää, että olen pienikokoinen, sellainen abauttiarallaa puolentoista metrin mittatikku. En tiedä johtuuko se pienuudesta vai mistä, että suuret asiat houkuttelevat.
Ehkä selvin esimerkki on Sarvikota, jollaista isompaa ei ehkä Suomesta löydy. Tai suurkanootti, johon mahtuu parin melojan sijasta 10! Ja sitten vielä Keinula, jossa ei tosiaankaan ole yhtä keinua vaan jopa 13!
Kurkataanko viime vuoteen?
Viime vuonna toteutui monta haavetta. Eivät ehkä isoja asioita, mutta kuinka mieli onkin kepeä, kun jonkin pienen asian saa toteutettua! Kerronko? No kerron!
Seinätaidetta
Jälleen kerran tullaan ensin siihen, miten pikkuhiljaa suurennan Elämyksen Taian aluetta. Varastomme taakse tehtiin laajennusosa ja vaikka siihen ehdoteltiin lautaseinää, niin halusin välttämättä vaneri päällysteisen seinän. Koska vaneri on sileää. Seinästä nimittäin tuli ison muraalin pohja.
Toukokuussa oppaamme Veronikan kanssa maalasimme seinään suomalaisen luonnon eläimiä, niitä mitä löytyy täältä Sarvikodan metsistäkin. Nyt Sarvikodan isomman kesäparkkipaikan luota kulkee kaunis polku metsän läpi ja muraalin ohi. Seuraavan kerran kun tulet Sarvikodan vieraaksi, kurkkaapas mitä eläimiä muraalista löydät!
Suurkanootti
Kierrätys on maailman paras juttu, mutta usean vuoden ajan olen toivonut että jostain putkahtaisi myyntiin suurkanootti. Vaan eipä ole. Niinpä teimme päätöksen että hankimme suurkanootin uutena. Tätä kirjoittaessani kanootti hohtaa tehtaalla uutuuttaan, mutta vielä odottelemme sen saapumista kotiin. Eipäs ne melontakelit vielä olekaan. Keväällä meillä siis on kaksi suurkanoottia käytössä, joihin yhteensä mahtuu jopa 18 asiakasta. Sen verran liukkaasti kanootit kulkevat, että neljäkin melojan porukalla kanootti kulkee hyvin. Myynnissä on muuten muutama Jokamiessuurkanoottiretkikin. Ehkä sinä olet juuri uuden kanootin neitsytmatkalla?
Käsillä tekemisen riemua
Kun sairastuu dreijoosiin, sillä on vakavat seuraukset. Ei se oikeasti vakavaa ole, vaan ihanaa! Dreijoosihan sairastava henkilö on keramiikkaan ja etenkin dreijaamiseen totaalisesti hurahtanut, vähän niin kuin neuloosi. Puolitoista vuotta sitten hurahdin keramiikkaan ja pikkuhiljaa olen koittanut suunnitella ja toteuttaa itsetehtyä tarjoiluastiastoa Sarvikotaan. Eivät ne mitään Pentikiä eikä kukaan meistä muutenkaan ole seppä syntyessään, vaan koko ajan sitä kehittyy kun tekee.
Vuosi koostui niin ihanista asiakastapahtumista, Jokamiesmelontaretkistä, erilaisista markkinointitapahtumista kuten Mäntsälän Mitä ihmettä- tapahtumasta. Omista koulutuksista, yhdistystoiminnasta ja toimistohommista. Suunnittelusta, huoltohommista, villiyrteistä, kokouksista. Ja kaikkein kivointa on olla itse asiakastapahtumissa. Yhdistystoiminnasta tulikin mieleen, että Suomen Ekoyrittäjät ry täyttää tänä vuonna mahtavat 30 vuotta. Elämyksen Taika on ollut jäsen jo 12 vuotta, eli olemme sitoutuneet ympäristövastuulliseen liiketoimintaan ja muuttaneet yrityksen punaisen langan vihreäksi!
Nyt toivottelen iloa ja aurinkoa kevääseen. Minulle kevät on vuoden parasta aikaa ja yksi vuoden kohokohta on ensimmäinen leskenlehti, vuohenputki, koivun hiirenkorvat ja.ja…ja…. No kyllä te ymmärsitte 😊
Kevättä kohti!
Terkkusin,
Julia,
Kotaemäntä, luontoyrittäjä, viherpiiperö
